Matteus 5:21-24 - vihanpidosta ja sopimisesta
/Tämä jaejakso on osa laajempaa ns. vuorisaarnaa. Vuorisaarnassa Jeesus asettaa standardit niin korkeiksi, ettei yksikään ihminen niihin yllä. Ainoastaan Jeesus onnistui. Ainoastaan Hän täytti lain. Me voimme tulla Jumalan hyväksymiksi, eli vanhurskautetuiksi, ainoastaan Jeesuksen kautta.
En kuitenkaan usko että Jeesuksen opetus on tarkoitettu ainoastaan näyttämään meille, ettemme itse kykene täyttämään lakia. Jeesushan sanoo: “Olkaa siis täydellisiä niinkuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen”. Jeesus osoittaa suunnan jota tavoitella ja kutsuu meitä ottamaan taivaallisesta Isästä mallia.
Jeesus opettaa vuorisaarnassa hyvin monenlaisista asioista, mutta me zoomaamme tällä kertaa opetukseen vihanpidosta ja sopimisesta: “Teille on opetettu tämä isille annettu käsky: 'Älä tapa.' Se, joka tappaa, on ansainnut oikeuden tuomion. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka on vihoissaan veljelleen, on ansainnut oikeuden tuomion. Samoin jokainen, joka sanoo veljelleen: 'Senkin hölmö', on ansainnut Suuren neuvoston tuomion, ja se, joka sanoo: 'Sinä hullu', on ansainnut helvetin tulen. Jos siis olet viemässä uhrilahjaasi alttarille ja siinä muistat, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan, niin jätä lahjasi alttarin eteen ja käy ensin sopimassa veljesi kanssa. Mene sitten vasta antamaan lahjasi.”
Tehdäänpäs muutamia huomioita. Ensinnäkin Jeesus asettaa vaatimustason niin kovaksi, että luultavasti jokainen meistä joutuu toteamaan epäonnistuneensa. Toiseksi tämä kertoo siitä, että Jeesus välittää meidän mielestämme mitättömänkin pienistä asioista, jotka ovat pahoja. Kolmanneksi tässä Jeesus kertoo veljesten välisen sovun olevan tärkeämpää Jumalalle kuin uhrilahja. Keskitytään kuitenkin tällä kertaa erityisesti neljänteen huomioon.
Neljäs huomio koskee sitä, kenellä on jotakin ja ketä vastaan. Jeesus sanoo “ja siinä muistat, että veljelläsi on jotakin sinua vastaan”. Itse asiassa kiinnitin tähän huomiota vasta vähän aikaa sitten. Aiemmin luin tämän jakeen kutakuinkin tähän tyyliin: “ja siinä muistat, että sinulla on jotakin veljeäsi vastaan”. Hups!
Tunnistatko tällaisen ajatuksen: “Ei ole minun vastuullani jos toisella on jotain minua vastaan, eikä pääse asiasta yli. Minulla kun ei ole tässä ongelmaa”? Tämänsuuntainen ajatus on melko yleinen. Jeesus kuitenkin opettaa tässä toisin. Jumalan tahto on että ojennamme kätemme ja teemme aloitteen sopiaksemme sen veljen kanssa, jolla on jotain meitä vastaan. Jos loukkaantunut osapuoli joutuu olemaan aloitteellinen, on vaikeaa tehdä tämä ilmaisematta harmitustaan. Yleensä loukattu lähestyy loukkaajaansa vihaisesti tai jollain tapaa negatiivisesti, mikä saattaa olla vaikeaa ottaa vastaan. Sen sijaan jos minä johon ollaan loukkaannuttu, päästän irti ylpeydestäni ja menen sopimaan toisen kanssa aidosti ja nöyrällä asenteella, rakentaa se rauhaa erinomaisella tavalla. Ja jos on tehty väärin, pyydetään anteeksi. Joskus toki loukkaannutaan ilman hyvää syytä, mutta tällöinkin voi ilmaista vilpittömän halunsa saada sovinto aikaan. Pyrkikäämme näin pitämään huolta, ettei yksikään katkeruuden juuri pääse kasvamaan. Älä pelkää olevasi kömpelö. Ole aloitteentekijä!
Kun zoomaamme takaisin ulospäin, huomaamme vuorisaarnan päättyvän vertaukseen kahdesta rakentajasta. “Jokainen, joka kuulee nämä sanani, ja tekee niiden mukaan, on kuin järkevä mies, joka rakensi talonsa kalliolle.” Jeesus sanoo että hänen ohjeidensa laittaminen käytäntöön antaa elämällemme vuorenvarman perustuksen. Jumalan ohjeet ovat aina täydellisiä ja puhtaita. Ne ovat aina meidän parhaaksemme.
Päätämme tämän päivän pohdiskelut raamatun paikalla:
Sananlaskut 8:32-36
Nyt, lapset, kuulkaa minua!
Hyvin käy sen, joka minun tietäni kulkee.
Kuulkaa neuvojani, niin viisastutte,
älkää lyökö niitä laimin.
Hyvin käy sen, joka minua kuulee,
päivästä päivään valvoo ovellani,
valppaana odottaa sen kynnyksellä.
Joka minut löytää, löytää elämän,
hänet Herra ottaa suosioonsa.
Pahoin käy sen, joka minua uhmaa,
joka minua vihaa, rakastaa kuolemaa.
Matias Karppinen, vanhimmiston jäsen
